Jouluviikko

Sain maanantaina testauspäälliköltä luvan syödä jouluruokia oikein huolella. Kynnystestin yhteydessä otettujen mittausten mukaan painoni oli kasvanut, mutta rasvaprosentti pienentynyt. Se on siis lihasmassa, joka on lisääntynyt! Toivottavasti nyt edes jalkoihin tai keskivartaloon eikä mihinkään ylemmäs.

Viikon sairastelujakso muistutti taas siitä, että terveys on edellytys kaikelle treenaamiselle ja kilpailemiselle ja loppujen lopuksi myös siis kehittymiselle. D-vitamiinit eivät pelkästään riitä, joten nyt urheilukassiin on pakattu mukaan Herbalifen F1-pirtelöpurkki. Uskon että kokonaisvaltaisemmalla energiavarastojen huoltamisella vastustuskyky pysyy korkeammalla, mikä pitää nuhat poissa.

Eilen perjantaina tuli viikon kolmas vauhtikestävyystreeni, vk-jakso kun kerta on alkanut. Maanantain kynnystesti kertoi vain sen, että kahteen viikkoon en ollut harjoitellut minuuttiakaan. Tiistaina lähdin katselemaan TVV:n junioreiden tekemistä Liikuntamyllyyn. Antti oli tehnyt mukavan määräintervalliharjoituksen. 19-rastinen rata piti lukea rastiväli kerrallaan reippaiden vetojen aikana, ja piirtää käyräkartalle palauttavien 200m:n aikana. Lopulta käyräkartalla oli se sama 19-rastinen rata. Itselle eivät 20 vetoa riittäneet, vaan päätin vetää puhtaasti juoksemalla vielä 10 päälle. Kokonaisuudessaan vauhdikasta juoksua tuli 6km, palauttavaa tietenkin saman verran. Eli siis 20 x 200/200 + 10 x 200/200 VK. Täytyy myöntää, että vauhdit olivat pikkuisen liian kovat.

Keskiviikkona kävin Tuusulassa suunnistamassa Antin tekemän treenin. Aiheena sprinttimäiset reitinvalinnat eli käytännössä sama rata kahteen kertaan juosten läpi eri reitinvalinnoin - vauhti: VK. Vaikka en ole vielä kunnolla analysoinutkaan treeniä, niin jo nyt voin sanoa, että koin suuriakin yllätyksiä toisella lenkillä juostessani. "Mitä? Onks tää nopeempi? Ja vielä näin paljon!?". Treenin aikana vauhti tuntui olevan sopivaa, ja loppua kohden juoksu tuntui yhä vain rennommalta. Jälkikäteen mietittynä en malttanut kuitenkaan juosta tarpeeksi hiljaa, vaan pistin itseni liian tiukoille. Fysiikkateemana oli kuitenkin vain VK eikä MK. Joka tapauksessa, 2 x ~23-25min VK.

Samaisena iltana kävin vielä Tornikalliossa väyläsuunnistuksen pimeällä. Hyvää settiä, mutta lopussa about 10min eksähdys. Kompassitta lähdin seuraamaan väärää mäen rinnettä. Siis 1h40min suunnistus PK.

Eilen perjantaina tuli tehtyä siis viikon kolmas jakson teeman mukainen harjoitus. 5 x 2000m. Matkamittaria tai hienommin sanottuna gepsiä kun ei ole, niin luulen, että ainakin 4 viimeisellä vedolla matkaa tuli hieman yli 2km. Mutta se ei haittaa. Koin onnistumisen elämyksiä, kun alkuverkkojen aikana pystyin päättelemään päivän kunnon = miten sydän käyttäytyy ja ovatko sykkeet normaalit. Ja itse treenikin meni sykkeitä seuraillen tismalleen niin kuin sen pitikin mennä. Ensimmäinen veto Aerobisella kynnyksellä ja sen yläpuolella. Ja viimeinen aika lailla Anaerobisen kynnyksen tuntumassa. Viimeisen vedon jälkeen nostin kädet ilmaan, kuin Juha Väätäinen konsanaan, ja samalla mieleen pulpahti yksi ensi kauden tärkeimmistä kisoista, tarkalleen sanottuna ei MM-Puola, vaan Sm-erikoispitkä. Mielikuvia, mielikuvia... Treeni onnistui loistavasti, eikä tullut kylmäkään. Eihän pakkasta ollut edes 20 astetta. Lenkin jälkeen jouluaattoiltaa kotiin viettämään.

Ensi viikon olen virka-avussa. Toivottavasti ei tule hälytyksiä tai tarkastuksia :). Muutenhan viikko on pelkästään urheilu-valmennusta. Ensi vuoden ensimmäinen viikko alkaa valmennuskurssin osalla 2. Sitten olen Loppiaisen jälkeen viikon koti-Mäntsälässä treenaamassa. Tämän jälkeen pari sotilaskoulutuspäivää ja seuran leiri Vierumäellä. Sitten loppuu vauhtikestävyysjakso.

Ja hyvää Tapaninpäivän aikaa!

Puola

On varmasti hieno maa. Kun liitolta ei tullut "joululahjaa" talenttileirin muodossa, aion päästä Puolan nuorten MM-kisoihin ilman ko. ryhmän tuomaa tukea. Aikaa on melkein 200 päivää ja matka on pitkä. Kohti ensi kauden tavoitetta, eli Puolan MM-kisoja, ja sinne asti!

Tekstistä saattoi osua jonkun silmään pientä katkeruuttaa tai valitusta.. Näitä kirjoituspätkä ei todellakaan sisältänyt. Harmittaa kyllä, mutta valittamisen aihetta ei missään tapauksesa ole. Tällä hetkellä fiilikset ovat sellaiset, että tunnistan itseni J Salmen kuvauksesta: "Ennen vanhaan rannalle jäänyt urheilija meni potkimaan vähän aikaa kuusen kylkeä ja seuraavana päivänä aloitti entistä kovemman treenauksen, nykyään kirjoitellaan blogeja."

Vaikka myös jälkimmäinen osa kuvauksesta osuu nappiin, niin tarkoitin äskeisellä 'itseni tunnistamisella' tuota entistä kovemman treenauksen aloittamista. Kuusta tuli potkittua tarpeeksi jo tämän viikon tiedusteluharjoitus 1:n aikana.

Maanantaina siis lähtee!!!