tiistai 10. lokakuuta 2017

Urheilija ei tervettä päivää näe.

Eikä yösuunnistaja. Yösuunnistajalle on olemassa vain yö.

--- --- --- --- ---

SM-viestin jälkeen alkanut sairastelu kesti pari viikkoa eli viime viikon alkuun, mikä tarkoitti sitä, että viikonlopun Jukola-leiri oli vaarassa jäädä välistä. Terveystilanne tuntui kuitenkin olevan torstaina hyvä ja leirille saattoi lähteä. Syksyn tapauksista oppineena tein kuitenkin päätöksen jättää kovat treenit välistä, jotta tauti ei potkaisisi enää kolmatta kertaa takaisin - sairaspäivien määrä viimeisen seitsemän viikon ajalta oli pauttiarallaa 30.

Jukola leiri nro 1 onnistui uuden valmennuspäällikön J Tainin vetämänä hyvin. Taidolliseen tekemiseen tuli uusia virikkeitä ja suunnistus maittoi. Pysyin myös poissa sairaiden kirjoista ja tuntemukset kaikin puolin menivät parempaan suuntaan. Viime kuukausina kiusanneet akilleksetkin olivat Hollolan suppamaastoihin jokseenkin tyytyväisiä ja jatko vaikuttaa hyvältä, vaikka tarkkana täytyy olla. Leirin kartat domassa.

Jatko vaikuttaa urheilun puolesta muutenkin hyvältä, sillä sopparit on kirjoitettu ja matka TuMen kanssa jatkuu ensi kaudella. Tummaa keulaan!

--- --- --- --- ---

Nyt on lokakuu, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelujen puolella aletaan kiihdyttää tahtia. Raportteja, ryhmätöitä, ja luettavaa riittää. Lisäksi ensimmäinen tenttikin taitaa olla heti marraskuun alussa. Elo kuitenkin maittaa. Mikäpäs täällä turskan palvojien maassa ollessa. 

Ja NSSS tai norjalaisittain NIH on hyvä korkeakoulu. Se selviää myös tästä uutisesta. "In the name of science..."