perjantai 13. helmikuuta 2015

Heipähei helmikuu

Ja näin.

Mainittavan arvoisia asioita viimeisen kuukauden ajalta:

MU:n leiri leireiltiin Vierumäellä helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Oli mukava vedellä pienelle mutta ahkeralle porukalle treenejä. Samalla keräsin itsekin hieman fyysistä rasitusta.

Koulussa on suoritettu pari näyttöä alta pois ja nyt koulun suhteen näyttää aika valoisalta. Mitään aivan megalomaanisen rasittavaa putkea ei ole tulossa eteen ja muutaman keväisen koulupäivän voi pyhittää opiskelun sijasta leireilyyn. Kiitosta Pajulahteen!!!

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kroppa on sanonut rataharjoituksille kyllä, eikä se ole vängännyt vastaan erilaisine vammoineen - ja sehän on kiva! Tämän vuoden ratatreenit ovat olleet yleensä alku- ja loppukikkailujen kera kasa kakkosia (200m), joilla on haettu parempaa "vauhdikkaan" juoksun taloudellisuutta ja tekniikkaa, mutta toki vetopituudet ovat liikkuneet myös yli 2km:n, jolloin reenataan sitten enempi hapen kanssa tapahtuvaa toimintaa, juoksuasentoa unohtamatta.

Pakko muuten palata äskeisen kappaleen ensimmäiseen virkkeeseen ja todettava, että on ne jalat sen tuntuiset kuitenkin, että tarkkana saa olla koko ajan. Niinpä harjoittelua kevennetään ennen tulevaa Espanjan leiriä (lähtö viikon päästä 20. päivä) reilusti, että jaksoo juosta sitten siellä. Pulska viikon leiri on intensiivinen ja kunhan siitä on palauduttu, niin nostetaan taas treenimääriä, ennen kuin koittaa kevään leiri- ja kilpailurumba. Kevätkaudella sitten mitataankin miestä sekä fyysisesti että henkisesti. Kestääkö jalat, kun juoksumäärät nousee ja kestääkö pää, jos jalat ei jaksa suunniteltua treenitahtia. 1,5kk päästä aletaan olla niin sanotusti jännän äärellä.

Nyt alkoi siis hiihtoloma. MU järjestää hisukisat helmi-maaliskuun vaihteessa, joten pari kisajärjestelynakkia saattaa napsahtaa, ennen kuin lähden etelän lämpöön. Leirillä vedetään suunnitustreeniä yöllä ja päivällä, juostaan kovaa ja hiljaa - sitä perussettiä, mitä leirillä aina. Viikon päätteeksi kisataan Andalucia O-Meeting, jonne on lopulta tullu aika kova taso. Pitkään näytti siltä, että niistä skaboista tulee käytännössä TuMen mestikset, mutta onhan sinne tullut nyt mm. Kristiansandin, Rykmentin ja HiKin miehiä. Maastot ovat varmasti sen verran nopeita, että kisan kovatasoinen kärki jäänee kauas. Se ei toki estä tekemästä omaa nappisuoritusta, mitä kisasta aina lähdetään hakemaan.

Ugh.