Fin5 oli vaikea. 2. päivän hellekisan jaksoin jotenkuten. Viimeisen päivän versiota vähän kuumemmassa en. Joka kisasta löyty silti hyvää. Vähän tylsäksi jäänyt alkukauden "vire" oli kuitenkin kaukana kesä- ja toukokuussa. Nyt on kevyt viikko meneillään.
Kevyt viikko keskellä kesälomaa (kesälomalla ei kuulu tehdä mitään) vaatii tässä tapauksessa mielikuvitusta, jotta olisi tekemistä (vaikka ei kuulu tehdä mitään?). Moneen kertaan syksyn, talven ja tulevien kausien suunnitelmat sekä kesän, viime talven ja menneiden kausien analyysit on keretty tekemään ja analysoimaan/spekuleeraamaan. Netin kartoista kohta kaikki on tutkittu, omista paperiversioista puhumattakaan. Tässä muutaman päivän aikana olen tutkaillut erityisen paljon suunnistustaitoon liittyviä artikkeleita ja miettinyt, miettinyt ja miettinyt. Vähän kaikenlaista, mutta enimmäkseen sitä, miten tulen paremmaksi. GPS pienen tauon jälkeen tulee muuten hommattua. Kameraan en taida vielä satsata. Sitten kun suunnistustunnit on yli 200/vuosi, niin sillekin voisi olla käyttöä.
Tähän kohtaan torstain suunnistustreeni Lahdessa sopi mainiosti. "Ajattelun" ym. jälkeen tekeminen reenissä oli läsnä aika hyvin ja rastit löyty. Pari rastinottoa ansaitsi miinusmerkin ja muutaman kerran katoin väärään suuntaan. Hyvä jatkaa eteenpäin.
Seuraavat kaks viikkoa on määräviikkoja. Tahtoo sanoa, että perussapluuna viikoille on suurin piirtein tämä.
- yks pitkä vaeltaen, toinen pitkä juosten, kolmas pitkä yhdistelmänä
- yks kova, jos toinen tulee väkisin, niin en jätä välttämättä tekemättä
- kaks helppoo
- väliin nopeeta ja koordinaatiota
- voimaa
- liikkuvuutta ja venyttelyä
- loput TT (tasatyöntö tai tunti turhaan, kumpi vaan)
Kuinka paljon?
- Riittävästi.
TG:n MM-valmistautumisesta inspiroituneena ideoin, että yks prinsiippi tälle jaksolle olis (oli ainakin viikonloppuna) se, että keräisin vähän nousumetrejä mm. SM-pitkää varten, kun ne ylämäet ei oikeen maittanu tuolla Rukalla. Torstain pk-suunnistus mäkiä keräillen kerto, että sitä suunnitelmaa täytyy vielä hieman täsmentää, koska 500m nousua 1,5h settiin oli, voiskos sanoa, "ei paljoa mutta riittävästi".
Ehkä sitä mäkeä vois kerätä lisäämällä tehoa ja vähentämällä aikaa. Lihakset olis vähemmän aikaa alttiit ylämäen väsyttävälle vaikutukselle! Harva jumi meinaan pärjää sille kestojumille, jonka hitaasti kuljetut ylämäet tekee. Osittain kyse on varmasti tottumisesta. Ens lenkillä siis vähän enemmän ylämäkeä ja pidempään. Kyllä se siitä. Jos ei, niin voi todeta, että kokeilemallahan se ainakin selvis.
Oishan tässä muuten ihan puhtaasti psykologinenkin aspekti olemassa. En usko, että ylämäki ajatuksena tai sanana herättäisi lihaksistossa kovinkaan lamaannuttavia reaktioita. Mutta kun mainitaan VeVen jätkien Teoksesta: "...ei ylämäkiä ole, on vain erilaisia vartalonkulmia", niin kyllähän toi tuntuu paljon helpommalta. Ehkä varmuuden vuoksi sana ylämäki kannattaa jättää pannaan. Ja totta kai piti mennä heti blogin nimeä muuttamaan.
Kevyen viikon jälkeen kysästään pössistä ja päätetään, josko 4. ja 5. viikkokin ois enemmän tuntien ku laadun kattomista. Sinne on kuitenkin vielä aikaa. Lahti-Suunnistuksen keskari ja Esi-Jukola kertoo varmaan aika paljon, missä mennään suhteessa siihen, että missä kannattaa ja missä pitäisi mennä.
