Portugali vuonna 2011

Portugalissa oli hienot maastot, hyvä seura, riittävä majoitus, musiikkia, ruokaa, suunnistusta, vauhtia, uima-allas, kamerointia ja kaikkien yhdistelmiä + paljon lisää. Leiri lähti hyvin käyntiin. Tai no leirikisan 1. osassa olin taidollisesti aivan kuutamolla. Toisaalta fyysisesti kroppa oli yllättävän irtonainen. Toisena päivänä jaksoin tuoreesti treenata mm. pitkän suunnistuksen. Kulku tuntui lupaavalta.

Leirin keskivaiheilla migreeninomainen päänsärky iski. Vettä oli kyllä juotu paljon, mutta oliko sittenkään riittävästi? Oireet olivat itselleni ennenkokemattomat. Eivät mitenkään mahtipontiset mutta oudot. Epäilin allergiaa, mutta yleisesti en ole millekään allerginen, niin voiko näin sitten ulkomaillakaan olla? Loppuleiri menikin flunssaillessa ja limakalvojen pistäviä tunteita tuskastellessa. Reeniä kertyi viikolta kymmenisen tuntia, mikä on melko vähän. Erityisesti laadukasta ja kehittävää treeniä tuli valitettavan vähän. Voiton puolelle taisin reissusta kuitenkin jäädä, sen verran ikävä oli lähteä takaisin Suomeen.

Tässä Portugalin reissun ehdoton ykköshitti. Sama artisti kuin viime vuonnakin ;).
Ja tässä kuvagalleria.

Suomeen päästyäni pistin kamat pyykinpesukoneeseen, nukuin yön yli (samalla kamat kuivuivat) ja lähdin matkaamaan Lappeenrannan kautta kohti Sotkamoa. Hiihtämällä treeni maittoi, etenkin kun kelit olivat talven hienoimpia. Kolmessa päivässä tunteja tuli suunnilleen saman verran kuin Portugalin viikolla. Meininki oli monin verroin parempi, kun urheilun kannalta ajattelee. Viikon aikana tuli konkreettisesti kuitenkin todettua myös se, että matkustamistunnit syö treenitunteja.

Kaiken tämän jälkeen olen kokenut taas muutamia motivaatiopiikkejä. Ajatusten keskellä olen kääntänyt katseeni kohti tuntematonta tulevaa mielessäni SM-ep, Puolan maa, Vuokattikin siellä kaukana. Kauden kansainväliseen avaukseen on 20 päivää.