Kevät ja Jukola vuonna 2009 plus kymmenen

Ei tarjonnut kulkua Medilaser-viestiin - en päässyt viivalle asti. Eikä tarjonnut kulkua Prismoille eikä etenkään Helsinki O-Gamesiin. Jukolasta kotiin tuomisina pettymys ja turvonneeksi leivottu nilkka. Ei siis mennyt ihan puikkoihin tämä kevät.

Nojoo. Jonkun taudin parissa mentiin siis pari viikkoa ja henkilökohtaisten kisojen kohdalla voi huoletta käyttää hellekorttia, jos se tauti nyt ei enää vaikuttanut. Tietty olosuhteet olivat samat kaikille, mutta kai se selitys jostain täytyy silti keksiä..?

Kun vähän aikaa miettii, niin eiköhän se löydy ihan peruskunnosta, se selitys siis - ja ratkaisu. Jäipä se tuloillaan ollut kuntohuippu sitten tautiin tai helteisiin, Jukolan möngerrys utuisessa yössä muistuttanee tässä tapauksessa kuitenkin totuudesta. Siitä, että sitä kuntohuippua oli ehkä turha odottaakin. Jukolan suoritus sisälsi yhden minuutin virheen ja seilailua sinne sun tänne, eli ei ollut taidollisesti mikään katastrofi, mutta fysiikan osalta se oli melko lailla pyöreä nolla. Ja kun suorituskyky on ollut sitä nyt noin kuukauden ajan, ei tarvinne puhua muusta kuin treenin tarpeesta.

Jukola, 4. osuus

Vietin kesäkuun muuten valmennus- ja testausopin työharjoittelujaksolla Pajulahdessa. Hieno paikka, mahtavia tyyppejä! Suosittelen käymään, jos löytyy tarvetta kestävyystestaukselle! Nyt ohjelmassa lauantain SM-keskimatka ja sitä seuraava Jukola-leiri (puhuttiin siitä treenin tarpeesta) Rovaniemellä. Heinäkuu kaiken muuttaa voi!