10mila-kooma ja henkinen tyhjiö alkavat väistyä. On taas aika kisaraportin.
Kauden ensimmäinen punakynällä merkattu kilpailu, 10mila, juostiin siis Skånessa viime viikonloppuna. TuMe suunnisti sijalle 18 eli niitä kuuluisia tarinoita ei jäänyt tällä kertaa tuleville sukupolville kerrottaviksi (tämä vähemmän kuuluisa blogiteksti jääköön ainoaksi). Oma suoritus kolmannella, lyhyellä väliosuudella sisälsi pari reitinvalintavirhettä (20-30sek), mutta kun perustekeminen pysyi koko matkan kasassa, kehtasin mennä teltalle heti suorituksen jälkeen pieni hymynkare suupielessä.
Kisaan valmistautumisessa oli tutut kuviot. Pari edeltävää viestikisaa (KYV ja FS-viesti) nousujohteisella suorittamisella antoivat taidolliseen tekemiseen kohtuullisen itseluottamuksen. Fyysisen suorituskyvyn kehitys oli tuntunut keväällä hyvältä ja mahdolliset puutteet tuli tilkittyä hyvällä henkisellä valmistautumisella. Ruotsissa vielä pari valmistavaa treeniä, koneen availut ja kellontarkka kisapäivän aikataulutus - sopii allekirjoittaneelle. Pakka oli siten valmis tutulle ja turvalliselle osuudelle, jonka perusteella jaettiin lopulliset lähtönumerot långa nattenin hevosille.
Sadetta ennustettiin, sadetta toivottiin ja sadetta lopulta saatiin. Tultiin kisapaikalle justiinsa aloituksen kärjen vaihtaessa ja fiilis oli heti tapissa. Yannick hoiti leiviskänsä erinomaisesti, vaikka ilmeisesti hylsynkin mahku oli aika iso. Oli kuulemma vetänyt viimeisen mäen hajonnat rikkinäisellä (tai olemattomalla) kartalla. Karttapussejahan ei ollut saumattu kiinni. Ollaankohan länsinaapurissa tietoisia siitä, mitä paperille käy, kun sitä ulkoiluttaa märällä kelillä metässä reilut 10km ja siinä matkalla käyttää ehkä suossakin muutaman kerran?
Oli miten oli, kisahan jatkui ja Jussi tuntui pitävän toisella osuudella sijoituksen suurin piirtein siinä, missä oli sen Yannickilta saanut. Lopun mäkialueella ero kärkeen kuitenkin venähti hieman yllättäen pari-kolme minuuttia lisää ja sain lähtöpaikan pitkän letkan hänniltä sijalla 31. Letkassa mukana mm. IFK Göteborg ja KooVee, joiden matkassa haluttiin tietysti päästä långalle. Myönnettäköön tässä kohtaa, että saatoin tuntea jännitystason hieman nousevan.
Puomilta lähtö, letkan mukaan ja reitinvalinta ykköselle (B) oli semiselvä. Pohdiskelin polulta poistuttaessa, että pitäisköhän kiertää koko mäki vaan pohjosen kautta, eikä nousta metriäkään liikaa. En nähnyt kenenkään valitsevan sitä reittiä (siinähän ne jengit meni 50m päässä) ja otin suoremman viivan KooVeen ja Haldenin imussa. Letka veti miestä rinteessä liikaa, enkä urien ja kivien keskellä A) havainnut muuria missään B) tarkkaillut suuntaa tarpeeksi ja ajauduin sivuun optimista. Kaartelin lopulta kiltisti mutta kuitenkin stressaamatta yksikseni lipulle. Väärä reitinvalinta ja huono toteutus maksoivat noin 30sek. Seuraavalla välillä suunta hanskassa ja Denselnin selkä lipulle kiinni. Luulin tosin, että kyseessä oli edellisen osuuden mies. Sen verran verkkainen oli vauhti. Ihan sujuvasti ekalle teeveelle, jossa iso letka oli sen noin puolen minuutin virheen päässä. En tiennyt tai välittänyt tilanteesta.
Rastilla kartta levälleen ja KooVeen Lassila tulee vierelle. Pellot paistoivat kirkkaasti oikealla ja ehdotan niitä hyödyntävää, ilmeisesti noin 20sek optimia hitaampaa reitinvalintaa. Tarkennukseksi kuitenkin: en tiennyt, että reitinvalinta olisi jotain toista hitaampi. Eniweis, vastaus myöntävä -> eikun menox. Joku liittyy vielä välillä remmiin ja ilokseni huomaan sen olevan mr. Hedberg (GMOK). Vetovuorot vaihtelevat, mutta kutoselle putattaessa otan vastuun, jatkan porukan kärjessä ja edelleen toisen teeveen (7. rasti) jälkeenkin samalla tiedostaen, että nyt vissiin tulee hajontaa. KR:n Silvennoinen oli ajellut meitä tossulla kiinni alkuosuuden ja siirtyi ylämäessä ensimmäiseksi. En keksinyt rastinottoon (M) muuta järkevää, kuin että huipun kautta se on mentävä - uskallan kaartaa yksikseni lipulle muutaman pysähdyksen kera. Hauskaa tässä oli se, että todettiin Lassilan kanssa lentokentällä, että meillä taisi olla eri hajonta, mutta tultiin todellisuudessa toisimme vastaan meikäläisen lähtiessa rastilta seuraavalle :D. Otan itsekseni seuraavat hajontarastit sujuvasti ja osun Silvennoisen kanssa samaan aikaan varoitusrastille. Peesissä vaihtoon sijalla 14. ja kartta Edulle, jolla ei näyttänyt olevan kiire. Selvisi, että jäätiin odottamaan öbaut minuutti Kratovin starttia.
Kratov oli pitkällä yöosuudella vakuuttava ja Edu sai nauttia vauhdista koko rahan edestä. Kaksi kärkiletkaa yhdistyivät jossain osuuden puolen välin tienoilla ja lopulta TuMe oli 4. osuuden jälkeen 14 joukkuetta käsittäneen kärkiletkan mukana sijalla 13. Muutama putoaja tuli vähän jäljessä, mutta seuraava varsinainen letka oli vaihdossa 9min perässä ja peli näytti lievästi sanottuna hyvältä. Mitä seuraavaksi tapahtui? IFK Göteborg hyökkäsi ja myö ei pysytty alkuunkaan perässä. Sinänsä lohduttavaa, että ei oikeastaan kukaan muukaan paitsi Ruohola yhden osuuden. Loppuviesti långan jälkeen siis lyhyesti: ei oltu tarpeeksi hyviä, Robbe oli ankkuriosuudelle lähtiessään sijalla 16. isojen pyssyjen (Bergman, Tranchand) kantaman päässä ja joutui antautumaan vähän ennen loppulenkille lähtöä, mutta voitti kuitenkin Denselnin loppukirissä ja toi meitin jengin sijalla 18. maaliin.
----
Oma veto oli siis hyvä ja oon tyytyväinen siihen, että paineesta huolimatta tilanne oli hallinnassa. Olen ehkä ymmärtänyt, että nää kisathan on niitä, minkä takia tätä tekee - antanee hieman näkökulmaa siihen, jos jännittää. Ihan älyttömän hauskaa puuhaa tää yöviesteissä kilpaileminen!
Kolmannen osuuden hajontoja oli kolme kappaletta. Mie olin omani nopein ja koko osuudella 15. Käsittääkseni alun hajontalenkki oli itellä hitain ja lopun hajonta välimalli. Aika isot oli hajonnat, mutta tasaantuuhan ne, kun kaikki osuudet juostaan. Saattais se kuitenkin sylettää, että 3. osuudella jää hyvällä sunnistuksella, mutta minuutin hitaammalla hajonnalla ratkaisevasti joukkueesta, jolla lähtee långan veturi höyläämään karkuun.
----
Eka tavoite jäi siis taakse saavuttamattomana. Nyt jatketaan treenin ja yliopisto-opintojen parissa toukokuu ja isketään uudestaan kovaa Jukolan Viestissä aika tarkalleen 46 vuorokauden kuluttua. Saattaa tarjota kulkua Medilaser-viestiinkin reilun 3 viikon päästä, mutta epäilen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti