Riippumatta siitä, mitä muut sanovat, aion perustaa blogin. Syynä tähän lienee suurimmaksi osaksi kaikki muut suunnistaja-bloggaajat ja heitä kohtaan tuntemani ihailu. Toisaalta, onhan ne YO-kokeetkin tulossa ja niitä varten olisi hyvä kirjoitella, edes jotain. Tulevat tekstit tuskin ovat lähelläkään sitä maagista M:n rajaa, joten jätän edellisen perustelun vähempiarvoiseksi. Tällä hetkellä itselläni on myös vahva luomisen halu, ja aikaa kun on, voin purkaa kaiken luovuuteni kirjoitteluun. Todennäköisesti blogi laajentaa myös maailmankuvaani, jonka tämänhetkinen keskipiste on Mäntsälä. Ehkä kirjoittelu kasvattaa itseäni myös henkisesti. Ennen ajattelin: "Olen paras, muut huonoja." mutta kun nyt uudestaan asiaa ajattelen, niin no, ajattelen yhä samalla tavalla. Ehkä terve realistisuus olisi paikallaan...
Pärjättyäni erinomaisesti Road Racing -sarjassa joskus pienenä ymmärsin: "Voi vitsi, maailmanmestarit voittaa, mä voitan, olen siis sika hyvä!" Noin 13-14 -vuotiaana ittelläni oli se -isi -ikä: "Jos mä en olis tehny sitä pummia, olisin voittanu." 15-vuotiaana tajusin, että huiput ei tee pummeja, ne vetää suoraan rastille. Sen jälkeen alkoi totinen kilpailu (ei harjoittelu). Ikäännyttyäni ja jonkin aikaa seurattuani muiden blogeja ja sivuja, olen jo hokannut, että ihmisiä ne muutkin on, ne ottaa harjoittelun rennosti, mutta määrätietoisesti. 13. ja 15. ikävuosien väliin on mahtunut kaikenlaista: eka kerta flow fiiliksellä suunnistamisessa jne.
Jos sitä on kaikkee mahtunut siihen väliin, niin vielä enemmän mahtunee tulevaan elämään. Hanaa, jos ei muuta!
Ai niin, kirjoittelen tänne siis treenailustani, suunnistuksestani, elämästäni... tulossa analyysejä ja spekuja ym. Lukekaa ihmeessä jos tykkäätte!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti