Because of my new international friendships I'm going to write in English - the first text ever in English! :D
During the last weekend I had a quite busy schedule. With some clubmates I competed in three races in 24 hours.
Firstly, in saturday afternoon we participated mass start. Orienteering: satisfying, running: not satisfying. I knew beforehand that my running shape wouldn't be good so I'm not disappointed. Of course it would have been nice to climb to the podium. But it's a fact that I have no such powers to make it possible...yet.
After the race we took our way to the hostel. We ate and took our room quickly. Then drove back to the competition center. The night relay was the next competition in the timetable.
I had the first leg. Race was quite nice especially at the beginning. During the first kilometers I had good feeling and I managed to keep up with the leading group. Step by step I started to lose some time. I made little mistakes here and there and came to changeover more than three minutes behind the leading team. I was annoyed but I could see some good things in my performance.
After the "well-slept" nigth I had another first leg ahead of me: the one of the day relay's. With the experience of the last year I knew that I'm going to have a hard race. After two kilometers things started to slip into wrong direction and I ended up place 30 and almost ten minutes behind the leader. I lost more time with my speed than my with my orienteering - again. Running is the thing I have to get better.
We came to Finland during the sunday night. We were tired or even exhausted. Anyway, Danish Spring was nice event also in this year. As we say in Finnish, "viikonloppu ei jättänyt ketään kylmäksi".
Now I'm going to have some high-quality trainings for the next fifteen years!
torstai 29. maaliskuuta 2012
perjantai 23. maaliskuuta 2012
Sula maa
Tänään kotiin saapuessani koin iloisen yllätyksen. Kotoinen hiekkatiemme on sula! Hiekka on ihanan pehmeää mutta pitävää. Juoksualustana yksi hienoimmista! Ehkä tätä hyvää fiilistä potkii eteenpäin myös kevään tulo, joka yleensä koetaan positiivisena asiana.
Asiaan.
MU:n edustuksen iskuryhmä lähtee tänäkin keväänä valloittamaan Tanskaa. Kilpailu on käytännössä sama kuin viime vuonna, vaikka nimi onkin muuttunut Spring Cup:sta Danish Spring:ksi. Kilpailuaikataulu on muuttunut hivenen tiukemmaksi. Nyt kolme kilpailua juostaan yhden vuorokauden sisällä entisen 1½ vrk:n sijaan. Alustavien lähtölistojen perusteella kisan taso on viime vuoteen verrattuna ehkä vähän heikompi, mutta onhan siellä silti aina niin järkyttävän kovat ruotsalaiset, ainakin Göteborgista.
Ohjelma on viikonloppuna seuraava:
La IP: yhteislähtö 7,9km
La I: yöviesti 1. osuus 4,7km
Su AP: päiväviesti 1./2. osuus 10,4km
Kaikki kisat vedetään tietenkin täysillä. Saapi vähän kroppaa ahdistettua. Hyvällä tuurilla jokanen startti tulee vedettyä ylikovalla vauhdilla. Tämä siis tapahtuu, jos viestikilpailuissa sattuu ilmestymään kovempi jätkä eteen. Se on todennäköistä. Se on hienoo.
Aika kekkereillä tulee kisakausi siis avattua nyt viikonloppuna, jonka jälkeen pakka on hiukan avoin. Mitä tehdään, sen kertoo huhtikuun lumitilanne sitten tarkemmin. Pääkilpailut kaudelle ovat kuitenkin selkeät. Koska opiskelut pakottavat yksittäisen kuntohuipun muodostamiseen, huippukunnossa ollaan vasta heinäkuun alussa. Ei liene siis syytä kiirehtiä.
Ja on muuten ensimmäinen H21-vuosi alkamassa! Jospas sitä alistaisi muutaman kovan nimen heti alkajaisiksi.
Asiaan.
MU:n edustuksen iskuryhmä lähtee tänäkin keväänä valloittamaan Tanskaa. Kilpailu on käytännössä sama kuin viime vuonna, vaikka nimi onkin muuttunut Spring Cup:sta Danish Spring:ksi. Kilpailuaikataulu on muuttunut hivenen tiukemmaksi. Nyt kolme kilpailua juostaan yhden vuorokauden sisällä entisen 1½ vrk:n sijaan. Alustavien lähtölistojen perusteella kisan taso on viime vuoteen verrattuna ehkä vähän heikompi, mutta onhan siellä silti aina niin järkyttävän kovat ruotsalaiset, ainakin Göteborgista.
Ohjelma on viikonloppuna seuraava:
La IP: yhteislähtö 7,9km
La I: yöviesti 1. osuus 4,7km
Su AP: päiväviesti 1./2. osuus 10,4km
Kaikki kisat vedetään tietenkin täysillä. Saapi vähän kroppaa ahdistettua. Hyvällä tuurilla jokanen startti tulee vedettyä ylikovalla vauhdilla. Tämä siis tapahtuu, jos viestikilpailuissa sattuu ilmestymään kovempi jätkä eteen. Se on todennäköistä. Se on hienoo.
Aika kekkereillä tulee kisakausi siis avattua nyt viikonloppuna, jonka jälkeen pakka on hiukan avoin. Mitä tehdään, sen kertoo huhtikuun lumitilanne sitten tarkemmin. Pääkilpailut kaudelle ovat kuitenkin selkeät. Koska opiskelut pakottavat yksittäisen kuntohuipun muodostamiseen, huippukunnossa ollaan vasta heinäkuun alussa. Ei liene siis syytä kiirehtiä.
Ja on muuten ensimmäinen H21-vuosi alkamassa! Jospas sitä alistaisi muutaman kovan nimen heti alkajaisiksi.
lauantai 17. maaliskuuta 2012
Hierojaopiskelija vs suunnistaja
Elämässä on himo päästä eteenpäin. Olla parempi kuin mitä tällä hetkellä on. Halu edetä jossain tietyssä asiassa. Se vaatii yleensä tavoitteen asettelua. Tämä käytännössä tarkoittaa keskittymistä ja energian suuntaamista siihen asiaan, jossa haluaa kehittyä.
Päästäkseen tavoitteeseensa, yksilön (kuka tai mikä tahansa, mikä tavoite tahansa) täytyy ensin tehdä suunnitelma, joka kertoo, miten tavoitetta kohti mennään. Tai ei ole tietenkään pakko. Fiilikseen mukaan eteneminen on myös mahdollista. Kuitenkin suunnitelmallisuuden on todettu tukevan tavoitteeseen pääsyä.
Suunnitelmallisuus itsessään on tietenkin helppoa. Voit pyöritellä ajatuksia päässä tai kirjoittaa paperille. Kuvitella mielessä, miten tavoitteeseen pääsee. Kun suunnitelma on tehty, yksi osa prosessista, tavoitteen saavuttamisesta, on valmis. Yksinkertaista.
Tavoitteeseen pääsyyn vaikuttaa kuitenkin suunnitelmien vieminen käytäntöön. Tähän vaikuttaa myös suunnitelmien realistisuus. Kuka tahansa voi suunnitella tulevien vuosien harjoitusohjelman (kun urheilusta on kyse). Se tuntuu täydelliseltä. Kuka tahansa voi ajatella: "Huomenna menen reenaamaan". Sekin tuntuu aika ajoin täydelliseltä. Lopulta parhaiten tavoitteeseensa pääsevät ne, jotka osaavat toimia suunnitelmansa mukaisesti. Joka kerta jaksetaan tehdä niin, kuin on suunniteltu. Välillä tarvitaan kykyä hieman pakittaa, jos suunnitelma ei jostain syystä olekaan ollutkaan.
Ei tässä mitään älynväläystä ole tullut. Itse olen vienyt tiettyjä asiota suunnitelmasta käytäntöön. Ja nyt kerron siitä ylpeänä! Mutta suunnitelman tasolla (niin kuin aina) on vielä monia asioita...vietävänä käytäntöön! Tässä nyt kuitenkin pari suunnitelmaa, joita teen parhaillani.
- Hankin kontakteja
- Hankin tukijoita
Ja tässä suunnitelma, joka odottaa vielä toteutumistaan, mutta jota kaksi edellistä jo käytännön tasolla olevaa suunnitelmaa alustavat.
- Lähden ulkomaille
Homma on hyvällä mallilla. Ensi tammikuussa on siis tavoitteena lähteä sulalle maalle keskimääräistä pidemmäksi ajaksi. Ulkomailla käyminen tukee tärkeintä tavoitettani eli kehittymistä huippusuunnistajaksi.
Koulu sujuu hienosti! Käytännössä alkaa olla 100h täynnä (1/6 tavoitteesta). Kummihieronnat, jotka toteutetaan paikallisten opiskelijoiden ja työntekijöiden kanssa, ovat lähteneet myös hyvin liikkeelle. Teoriassakaan ei kaiketi ole korjattavaa. Tylysti ollaan vedelty kolmosia kokeista, tähän mennessä kaikista. Kunhan vain päästäisiin jo alavartaloon anatomiassa!
Edellisessä jutussa totesin, että suunnistusta "harrastan" sikäli kuin lihashuollolta kerkeän. No, lihashuoltoa on tullut viime viikoilla 5h, 8h, 10h.. Tällä viikolla tulee n. 12h. 10h/vko taitaa olla tulevaisuudessa aika vakio. Ja suunnistus? No eihän siinä kerkeä. Eikä jaksakaan. Kroppa ottaa aikansa tottuakseen hierontaan. Tässä tapauksessa sen tekemiseen, ei sen vastaanottamiseen. Mutta pikkuhiljaa. Pari kertaa olen käynyt juoksemassa. Vähän useammin hiihtämässä (roskaiset ladut tähän aikaan). Reeni on keskittynyt pitkälti keskikropan tukilihaksiin.
Käväisin justiinsa avannossa.
Päästäkseen tavoitteeseensa, yksilön (kuka tai mikä tahansa, mikä tavoite tahansa) täytyy ensin tehdä suunnitelma, joka kertoo, miten tavoitetta kohti mennään. Tai ei ole tietenkään pakko. Fiilikseen mukaan eteneminen on myös mahdollista. Kuitenkin suunnitelmallisuuden on todettu tukevan tavoitteeseen pääsyä.
Suunnitelmallisuus itsessään on tietenkin helppoa. Voit pyöritellä ajatuksia päässä tai kirjoittaa paperille. Kuvitella mielessä, miten tavoitteeseen pääsee. Kun suunnitelma on tehty, yksi osa prosessista, tavoitteen saavuttamisesta, on valmis. Yksinkertaista.
Tavoitteeseen pääsyyn vaikuttaa kuitenkin suunnitelmien vieminen käytäntöön. Tähän vaikuttaa myös suunnitelmien realistisuus. Kuka tahansa voi suunnitella tulevien vuosien harjoitusohjelman (kun urheilusta on kyse). Se tuntuu täydelliseltä. Kuka tahansa voi ajatella: "Huomenna menen reenaamaan". Sekin tuntuu aika ajoin täydelliseltä. Lopulta parhaiten tavoitteeseensa pääsevät ne, jotka osaavat toimia suunnitelmansa mukaisesti. Joka kerta jaksetaan tehdä niin, kuin on suunniteltu. Välillä tarvitaan kykyä hieman pakittaa, jos suunnitelma ei jostain syystä olekaan ollutkaan.
Ei tässä mitään älynväläystä ole tullut. Itse olen vienyt tiettyjä asiota suunnitelmasta käytäntöön. Ja nyt kerron siitä ylpeänä! Mutta suunnitelman tasolla (niin kuin aina) on vielä monia asioita...vietävänä käytäntöön! Tässä nyt kuitenkin pari suunnitelmaa, joita teen parhaillani.
- Hankin kontakteja
- Hankin tukijoita
Ja tässä suunnitelma, joka odottaa vielä toteutumistaan, mutta jota kaksi edellistä jo käytännön tasolla olevaa suunnitelmaa alustavat.
- Lähden ulkomaille
Homma on hyvällä mallilla. Ensi tammikuussa on siis tavoitteena lähteä sulalle maalle keskimääräistä pidemmäksi ajaksi. Ulkomailla käyminen tukee tärkeintä tavoitettani eli kehittymistä huippusuunnistajaksi.
Koulu sujuu hienosti! Käytännössä alkaa olla 100h täynnä (1/6 tavoitteesta). Kummihieronnat, jotka toteutetaan paikallisten opiskelijoiden ja työntekijöiden kanssa, ovat lähteneet myös hyvin liikkeelle. Teoriassakaan ei kaiketi ole korjattavaa. Tylysti ollaan vedelty kolmosia kokeista, tähän mennessä kaikista. Kunhan vain päästäisiin jo alavartaloon anatomiassa!
Edellisessä jutussa totesin, että suunnistusta "harrastan" sikäli kuin lihashuollolta kerkeän. No, lihashuoltoa on tullut viime viikoilla 5h, 8h, 10h.. Tällä viikolla tulee n. 12h. 10h/vko taitaa olla tulevaisuudessa aika vakio. Ja suunnistus? No eihän siinä kerkeä. Eikä jaksakaan. Kroppa ottaa aikansa tottuakseen hierontaan. Tässä tapauksessa sen tekemiseen, ei sen vastaanottamiseen. Mutta pikkuhiljaa. Pari kertaa olen käynyt juoksemassa. Vähän useammin hiihtämässä (roskaiset ladut tähän aikaan). Reeni on keskittynyt pitkälti keskikropan tukilihaksiin.
Käväisin justiinsa avannossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)