En oikein tiedä, mitä tässä kohtaa pitäisi kirjoittaa. Kevät on kulunut taas vammaillessa ja 3-5viikon optimistinen kuntoutumisarvio jalkaterän vammasta vaihtui flunssan avittamana käytännössä vajaan kolmen kuukauden juoksutaukoon. En jaksa tähän analysoida loukkaantumista ja siihen liittyvää masennusta sen enempää, joten siirryn suoraan lauantain (6.6.) tapahtumiin. No, nyt tiedän, mistä kirjoitan.
Suorituskyky oli viikon alussa vielä nollassa. Juoksin Cooperin testissä maanantaina saman verran kuin 8. luokalla eli lyhyen matikan käyneen laskupään mukaan noin x vuotta sitten. Leimaus-leirin ohjailut ja hölköttelyt tuntuivat kuitenkin mukavilta, joten päätin avata henkilökohtaisen kilpailukauden Suunto-Gamesin keskimatkalla, suurin piirtein kahden viikon juoksemisten jälkeen. Päivän tavoite oli testata jalkaa, saada kisatuntumaa suunnistuksellisesti/fyysisesti sekä napata paikka seuran Jukolan kakkosjoukkueesta. Miten TuMen kakkoseen voi tässä tilanteessa mahtua? No, ei kaikki ole terveenä.
Ennen lähtöä oli "ihan ok" fiilis. En halunnut kuluttaa energiavarastoja loppuun, vaikka keskimatkalla ne harvoin loppuvatkaan. Nyt oli vähän epäileväinen fiilis jaksamisen suhteen, joten tein ennen kisaa vain riittävän, en yhtään enempää.
Rutiinit olivat vähän kadoksissa lähtökarsinassa. Rasteja oli tulossa aika tiheään (19/6,1km), joten otin ykkösteemaksi rastilta lähdön/lähtösuunnan.
Näin se H21E:n rata sitten meni.
K-1
Reitinvalinta suoraan, mäen päälle ja eteenpäin kunnes pistekumpare tuli vastaan. Bueno.
1-2
Vähän viivan oikealla puolella erinäköisiä muotoja seuraillen. aika hyvin välttelin pahimmat tiheiköt ja pääsin pienelle lammikolle asti. Rastinotto ei ihan mennyt tuubiin, kun katse ei ollut edessä ja jouduin pysähtelemään kaatuneiden puiden tuntumassa vähän liikaa. 10''
2-3
Mäen oikealta puolelta. Luulin näkeväni pikkujyrkänteen ja siihen peilaten pudotin polulle je meinasin lähteä jo harjannetta pitkin oikealle, mutta pienellä viiveellä tajusin sen olevan vähän väärä suunta. Korjasin ja vaihdoin toiselle puolelle suota. Iso jyrkänne ja seuraava kumpare rastijyrkänteen vieressä rastinoton avaimet. 20''
3-4
Lähtösuunta, rastinotto seuraavan mäen jyrkännenenältä. Helppooo.
4-5
Notko vasemmalta, taso, pistekumparerasti selkeän kumpareen alta -> leima.
5-6
Lähtösuunta vähän takkuili, mutta rastinotto helppo mäen päältä. 10''
6-7
Lähtösuunta, mäki jyrkänteineen oikealla antoi tulitukea rastinotossa.
7-8
Polulle vähän turhan jyrkästi. Mäen ja järven kierto, viistosti mäkeen ja iso kumpare opasti rastille. 10''
8-9
Lähtösuuntaa, suuntaa, kuvioraja, kumpare, jyrkännerasti.
9-10
Reitinvalinnan suhteen vähän päätöksentekovaikeuksia. Vedin sitten keskeltä, kun en muuta osannut. Mäen päällä, polkua pitkin kiviryppäälle asti ja mäkeä viistosti alas. Tässä kohtaa nyrjäytin nilkkani ja päästin muutaman ruman sanan. Kyllähän tässä jo reilu 20 minuuttia kisattiinkin terveenä. Mietin Niko Kivelän sanoin: "Näkikö (tai kuuliko) joku?" 15''
10-11
Nilkka sökönä löntystin kunnon kanta-askeleella, hieman tiheämmällä askelrytmillä ja hapotin reisiä. Tien jälkeen nilkka alkoi voida paremmin ja metsässä etenemistä saattoi kutsua juoksuksi. Suunnistus siitä puuttui ja ajauduin aika paljon oikealle ja mäen päälle päästyäni olin vähän aikaa pihalla sijainnistani. Empimisen jälkeen homma alkoi taas rullaamaan ja rastinotto oli helppo kauas paistavan kumpareen myötä. 35''
11-12
Tien yli ja aika pitkälti suunnalla seuraavalle tielle. Nilkka häiritsi ja taas rastimäen päälle päästyäni seisoin hetken, kunnes peilasin rastin tason isosta kivestä. 10''
12-13
Alempaan kuviorajaan tukeutuen mäen päähän, josta pienellä tuurilla jyrkännerastille.
13-14
Taso, iso kivi, oikeasta notkosta ylös ja rastille.
14-15
Notkoon ja kumpareen vierestä rastille.
15-16
Lähdin rastilta tarkistamatta koodia. Jo rastiympyrässä rupesin empimään, oliko äskeinen kuitenkaan oma rasti vai ei. Sen sijaan, että olisin palannut tarkistamaan koodia, rupesin alempaa rinteestä tarkastelemaan, löytyisikö kulmikkaista muodoista toista rastia. Äly hoi, älä jätä. Noh, jätit kuitenkin. Jatkoin matkaa ajatus mielessä, että maalissa tulee ehkä hylsy ja laskettelin rinteessä, kun olisi pitänyt säilyttää taso ja väänsin vajaan 2min pummin rastista 100m sivussa. Yhteensä 2'15' häröilyä.
16-17-18-19-M
Lopun lyhyet välit olivat läpsyttelyä. Pikkuvirhe 18:nnelle. Nilkka ei ehkä antanut täyttä tukeaan loppuun, mutta hengissä sieltä selvittiin. 10''
Tulokset. Reittihärveli.
Virheettömiä välejä löytyi enemmän kuin pienenkin virheen sisältäneitä. Paljon hyvää, vähemmän huonoa. Sijoitus 19., mutta esimerkiksi 15. rastilla vielä 11. Jalka oli hyvä, fysiikka ei ollut enää nollassa, suunnistus toimi isompaa pummia lukuunottamatta aika hyvin. Hjuva fiilis lähteä Jukolaan, sillä pääsen suunnistamaan seuran 2. joukkueessa. Todennäköisesti ihan mukavassa paikassa pääsee juoksemaan viestin loppuosuuksilla. TV-ajasta en tiedä.
Yhteenveto: fysiikka ei ole mahottoman kova, mutta suunnistustaidot on keskimäärin tallella. Jukola voi tulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti