Se olis sitten Jukola!
Keskiviikkoisena yönä kävimme MU:n porukalla valloittamassa Usmin helmimaaston. Metsään lähtö tapahtui noin klo 23.20... Valoa oli luontoäidin toimesta aika paljon, mutta omaa Lupinea tuli käytettyä treenin lopussa jopa täydelläkin teholla. Parkkipaikalla tavattiin pari KR:n miestä. Veikkaanpa että Prochazka vetää jonkun pimeän osuuden. Kenties aloitus?
Treenissä oma vauhti oli rauhallinen. Muut menivät osittain tuttua rataa toisinpäin, minä otin itselleni satunnaisia pisteitä ikään kuin hajontarasteiksi. Meno oli kohdallaan (vaikkakin rauhallinen, kuten totesin), ja virhettä tuli todella vähän. Kisassa vauhti on paikoin 100% kovempi, joten suunnistus ei tule olemaan helppoa. Sama kaikille, pitääpä vähän pelkistää..
Mitäpä sitä omista mietteistä kertoisi? Edessä on suhteellisen valoisa ja ilmeisesti aika märkä aloitusosuus, omalta osaltani MU:n 1. joukkueessa. Erot muodostuvat koko viestissä suuriksi, koska suunnistus tulee olemaan vaativaa, ja vain parhaimmat pärjäävät. No viimeisin noista ei varmaan tule yllätyksenä kenellekään.
Oma tavoitteeni (samalla varmaan joukkueen taktiikan mukainen) on tulla kärjen tuntumassa, eli ~ 1min kärjestä. Joukkue kokoontuu huomenna ja palaveroimme taktiikan majapaikalla ennen mallisuunnistusta. Periaatteessahan sitä toivoo tulevansa aivan kärkipaikalla, mieluiten yksin, mutta jos tämän meinaa tehdä, suorituksen on oltava täydellisyyden yläpuolella. Sanon suoraan, minulla ei ole resursseja siihen. Tämä ei ole puhdasta itseluottamuksen puutetta, vaan tämä on puhdasta realistisuutta. Mitä vain voi joka tapauksessa tapahtua. Olen kyllä henkisesti valmistautunut siihenkin, että "joudun" tekemään letkan kärkipäässä suunnistusajatusta vaativaa aivotyötä. Kelpaa mulle.
Uskon, että suomalaiset huippujoukkueet (ja suunnistajat) ovat omimmillaan Kytäjän maastossa - ainakin ulkomaalaisiin verrattuna. Tässä vaiheessa ruotsalaiset harmittelevat sitä, että heillä ei ole suomalaisia suunnistajia joukkueissaan. Norjalaiset, etenkin Halden, ovat vahvoja jokaisessa maastotyypissä. He yltänevätkin kolmen joukkoon veikkauksessani.
Jukolan TOP kymppi alà Tapsa näyttää tältä:
1. KR (Gueorgiou karkaa pitkällä yöllä ja sen jälkeen jätkät saa edetä siellä yksin)
2. Halden (Nordberg tulee siltä osuudelta kakkosena, mutta Halden ei saa enää KR:ää kiinni
3. Veve (suomalaispitoinen joukkue sveitsiläisellä höystettynä kulkee tänä vuonna kovaa, Föhr loistaa ankkurina)
4. VaajTe (ainakin omat sympatiat kohdistuu eniten tänne, oman seuran jälkeen.. SUOMI!!!)
5. Delta (on tänä vuonna taas korkealla, koska lyhyilläkin osuuksilla on kovat miehet...eheheheiihän niillä muilla seuroilla tietenkään ole ei...)
6. Kristiansand (ei pärjää tänä vuonna "totuttuun tapaan", Kytäjän maasto tuottaa vaikeuksia heti alusta alkaen)
7. Lidingö (paras ruotsalaisjoukkue on jo kaukana kärjestä)
8. Lynx (suomalainen joukkue pärjää aina)
9. TP (samanlainen heti perään, tää joukkue on muuten korkealla 4. osuuden jälkeen.. Howald vaan on niin jäätävän kova suunnistaja!!)
10. Linnè (kestomenestyjä ruotsista)
Ja MU:n 1. joukkueen viesti näyttää sitten vaihtosijoituksineen tältä:
1. TaPSa - alle min kärjestä, 8.
2. Assu - noin 3min kärkeen, pysyy tiukasti 15. sakissa
3. Kale - vetää tykkijuoksun ja nostaa joukkueen sijalle 11.
4. Late - saa toivomansa paikan ja vielä gepsin selkään, se siivittää jäbän huippujuoksuun, ja jätkä tulee vaihtoon pitkän letkan hännillä sijalla 20.
5. Anatoli - osaa suunnistaa, mutta niin osaa muutkin noilla sijoilla, putoaa tossulla sijalle 27.
6. Tomppa - ei jää kengällä sitten yhtään, lopun virhe maksaa pari sijaa, ja kun muutama todella kova kaveri tulee muutenkin ohi, niin vaihtosijoitus on 33.
7. Lartza - voittaa kirikamppailun ja tuo joukkueen maaliin sijalla 32.
Ja MU:n historian paras Jukola-sijoitus sekä joukkueemme tämänvuotisen tavoitteen täyttyminen on selviö!
Vielä jotain avausosuudesta... Mukana on kovia nimiä, eipä siinä mitään, pysyttelen vauhdissa mukana. K-pisteellä pyrin olemaan 30 parhaan joukossa. Se on sopiva etäisyys siihen, että näkee, minne eri letkat hajaantuvat - jos hajaantuvat. Mikkeli-jukolan jälkeen en tiedä, mitä odottaa ensimmäisen rastin suhteen. Voi tulla lyhyt väli pahaan mäkeen. Yksi rasti niistä tuhannesta rinnerastista on se oma. Taiii voi tulla neljän kilometrin väli rastireittirastille, jonnen kaiken hyvä lisäksi juostaan tietä pitkin. Ykkönen on joka tapauksessa otettava aina tarkasti, jottei ryssi hommaa heti alussa. Luulen että yhdelle tahi kahdelle hajonnalle (en tiedä monta niitä on!!) on tarjolla tiekierto. Rastit sijaitsevat vaativassa mäessä 500-600 metrin päässä K-pisteeltä. Kuitenkin siis semmonen perus.
Rata jatkunee seuraavaksi muutamalla hajonnallisella tulitikkuvälillä, joidenka aikana käväistään kyllä myös ensimmäisellä yhteisellä rastilla (ellei se ole jo ykkönen). Siinä saattaa tulla jo radiotietoa pahoista pummeista. En kuitenkaan usko, että tulee tietoa ollenkaan. Yhden pitkähkön välin jälkeen saavumme ensimmäiselle tv-rastille, joka sijaitsee vanhalla, jo hieman umpeen kasvaneella hakkuu-aukolla. Yöreenissä jo pystyin kuvittelemaan saapumiseni sellaiselle. Ketään muuta ei näy vielä rastilla, aukko on valoitukseltaan hyvin kirkas metsään verrattuna. Tavallaan kaunista. Fiilis oly kyllä yötreenissä aivan upea.
Sitten on vähän epäselvää, omissa mielikuvissakin. Hienoa olisi käydä valloittamassa joku kilpailukeskukseen näkyvä korkea kalliomäki vartti ennen osuuden päättymistä, että varmaan joko se Jaanankallio (nimi kansalaisen karttapaikan mukaan) tai sitten Hirvikallio. Olisi kyllä varmasti siistin näköistä. Tiedä sitten, että näkyykö lamppujen valot kilpailukeskukseen asti, jouduttaisiin tulemaan melkosta lähelle korkeita jyrkänteitä. Sitten kun pummaa, niin putoaminen voi olla jopa todennäköistä. Ei taida järjestäjät ottaa sitä riskiä.
Eiköhän siitä tule hieno Jukola niin kuin kaikista muistakin tähän mennessä. Ai niin, ja itse toivon ainakin mahdollisimman rankkoja olosuhteita (henkiseltä puolelta katsottuna). Toivotan siis kaikille hyvin sateista keliä! Se yösuunnistaminen on siinä vaiheessa aivan fantastista!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti