Vielä kun leiristä ajatteli pistää juttua ennen kisoista kirjoittelua niin eihän sitä voinut muuta kuin levähtää. Keskittyminenkin on jo 100%:sti siirretty siihen suurimpaan ja kauneimpaan...
Leimaus-leiri nyt siis kootusti:
- Leiriläisten mielestä säännöt olivat tiukat
Se ei suuremmin haitannut vaan:
- Macarena!!!
- DISCO!
- Upeat treenit!
- Henkilökohtaisella tasolla: Eikan ( = Suomen huipun) kanssa tehdyt vedot
- Yösprintin "karkaaminen" edellä mainitun kanssa.. En unohda koskaan sitä äänen painoa, jolla Eikka sanoi: "karataan" :D
- Siistit bussimatkat
- Pariskunnat.. Miten Leimauksen imago, kenties jopa tarkoitus, muuttuu?
- Pitkän päälle tommonen elämä olisi kyllä rasittavaa, mutta ehkä kuitenkin rentoa...
- KIITOS!
Leirikuvia esim. täältä.
Sitten katsastuksiin.
Leimauksen aikana ja sitä ennen tehdyt treenit olivat pistäneet kropan tiukille ja jalat pieneen juntturaan. Niinpä olo oli epävarma ainakin kisaa edeltävänä iltana. Matkustimme perjantaina Tampereen seudulle majapaikkaan lähemmäksi Poria, mikä oli varmasti hyvä ratkaisu. Kiitos Arille ja Erjalle!
Lauantaina aamulla söin tuhdin aamupalan, pistelin poskeen tavalliset Herbalifet ja sillee... Fyysisesti olo oli edeltävään päivään verrattuna erinomainen. Josko sittenkin se huippuvire osuu jo tänään? Saapuminen kisapaikalle tapahtui odottavin mielin. Kilpailukeskuksen tarkastus ja kamojen vaihtoon. Kynnyksellä pitäisi kykkiä melko pitkään.
Vettä tihutteli, kun porukkaa alkoi poistumaan kynnyksen katetulta alueelta verryttelemään... Eikka kysäisee: "Onko kunto hyvä?" Vastaan kylmän viileästi: "Superkompensaatio osuu vasta iltapäivän kisaan." Oikeastaan tunnelma on ihan rento. Vaikka kyllä pieni totisuus näkyy kaikista. Nyt on isot kisat kyseessä...
Sulkeudun puoli tuntia ennen lähtöäni omiin mietteisiini. Vesisade alkaa juuri sopivasti voimistumaan. Suoritan rauhallista hölkkäilyä, joka sisältää tarpeellisia ja tarpeettomia hermopyrähdyksiä ja niin edelleen. Kertaan faktat ja omat tavoitteeni sekä kisan taktiikan. Mikä kisa, vahvuudet, asiat joihin kiinnitän huomiota, tavoitteeni fysiikan, suorituksen hallinnan, suunnistuksen ja ympäristön suhteen, sijatavoite jne... Lähtöhetkelläni sade taisi olla kaikkein voimakkainta sinä päivänä. ASIAA!!!
K-1
Suunta kompassiin, tien ylitys ja turhaa harhailua puskaisella alueella. Liika kiire kostautui luullakseni noin 30 sekunnin verran, kun en malttanut löytää kartalta tienylityskohtaani ja kulkea polkuja pitkin. Kuitenkin isolle polulle ihan nätisti, josta etsin selkeää kohtaa metsään lähtöä varten. Sellaista ei löydy, mutta katselen edessä oikealla nousevaa harjannetta ja poistun polulta. Luen tasan kaksi harjannetta, ja sen, millä puolella harjannetta notko on. Rasti tulee vastaan, hieman vahingossakin...
1-2
Suunta kompassiin, pikkuisen vinoksi ja muodoista paikantaen takakautta rastille. Pelin henki valkenee, rastit ovat älyttömissä piiloissa ja kompassisuunnan on oltava tarkempi.
2-3
Etsiskelen vähän uraa alle. Pari ojan ylitystä siihen matkaan mahtuukin. Luen rastiympyrän maaston itselleni selväksi ja siirryn käyräviidakkoon kiven kohdalta. Rastilippu suuressa notkossa näkyy kauas.
3-4
Lähtösuunta kuviorajan tuntumaan. Rasti tulee itsestään vastaan, kun vaan malttaa mennä tarpeeksi pitkälle.
4-5
Suunnalla mäen päälle, josta löydän jälleen RASTIN. Tälläkin kertaa se sijaitsee supassa.
5-6
Kompassisuunnalla ojan yli kumparesyherikköön, josta rasti kävelee jälleen vastaan. Kutoselle mennessä pitkä väli on jo luettu valmiiksi.
6-7
Meno santapolulla on tuskaista. Yritä siinä nyt sitten eteenpäin päästä! Polkuja pitkin aina ojanylitykseen asti, jossa huomaan myös 2min edellä lähteneen Alpin. Homma on sujunut toistaiseksi hyvin. Rinne kävellen ylös ja juosten alas. Rasti näkyy hyvin kauas. Peilaan kuitenkin varmistellen vielä hietikkojen ja metsien rajoihin.
7-8
Samalla taktiikalla seuraavalle. Puska erottuu selvästi. Parin kumpareen päältä notkorastille, jonka Arvolan Miika paljasti siellä käydessään.
8-9
Harjanteen päälle ja varmuuden vuoksi jo pikkupolkua alas, jos uria ei olisi syntynytkään vielä pusikkoiseen rinteeseen. No, olihan niitä jo reilusti, mutta pääsin silti Alppia ja Arvolaa ennen rastille.
9-10 Takaisin mäen päälle, jossa luen polunristeyksen väärin. Ajaudun sivuun, mistä tuli muutama sekunti takkiin. Toisesta polunristeyksestä alas notkorastille.
10-11
Pidempi väli, jossa yritän katsella polkuja, mikä osoittautuu mahdottomaksi. Annan vetovuoron toisille. Katselen kompassia, ja yritän löytää selviä neniä, en onnistu. Huomaan mökin kaukana vasemmalla, ja siihen peilaten käännän oikealle. Beachin rajaan tullessani katselen jalanjälkiä, mutta selvä metsäsaareke paljastaakin jo pian rastin sijainnin.
11-12-M
Viimeisellekin rastille kykenen vielä menemään maltilla. Hyvä! Varmuuden vuoksi hieman vasemalta, jos sattuisin näkemään loppuviitoituksen ennen rastia. Se näkyikin ja johdatti minut suoraan 50:lle. Kierto oli oman arvion mukaan ehkä 19 metrin luokkaa, joten ei paha. Lopussa oli hyvä painaa, vaikka naisten rastin viitoitus hieman hämäsikin. Maalissa kärkeen, joka piti melko hyvin. Tappiota voittajalle eli Vainiolle tuli "vain" 1.44.
Fiilis oli ensimmäisen lenkin jälkeen erinomainen. Pieni ero seuraaviin kuitenkin harmitti. Alle 30sek parannus olisi riittänyt 4. sijaan. Vaikka valitsijat varmasti tietävät sen, että aikaero on pieni, niin siltihän se oma nimi on muutaman rivin alempana. Ei sille vaan voi mitään.
Väliajalla söin ja join enrgistä ruokaa. No en mitään sen ihmeellisempää pöperöä. Kunhan sain vain vatsan pohjalle jotain. Sitten palasin kilpailukeskukseen, palasin kämpälle takaisin hakemassa numeroni ja vielä käytiin kaupassa ennen omaaa lämmittelyä sekä toisen keskimatkan starttia.
Lähtöön valmistautuminen onnistui hyvin. Pystyin unohtamaan muut ja keskittymään olennaiseen. En lähtenyt vetämään show:ta kavereiden keskelle, vaan valmistauduin suoritukseen samalla tavalla kuin normaaliin kilpailuun.
Eipä siinä muuta sitten. Saaren Tonin sai ykkösellä kiikariin. 6:n jälkeen kiinni. Ja loppumatka mentiinkin vuorovedoin. Toinen oikoi toisen pienetkin mutkat. lopussa tuli pieni keskittymiskatkos ja noin 20sek virhe. Loppuaika kuitenkin hyvä. Tällä kertaa "vain" 1.11 Vainioon ja sija 8. Yhteiskilpailussa lopulta kuudes. Loistavaa!
Tässä vielä kartta. Selvempää en jaksanut yrittää kuvata. Pitää oikeasti hommata se skanneri... Nyt siihen olisi vielä rahaa... Sinisellä katkoviivalla ensimmäinen kisa. Punaisella merkittävimmät erot toiselta pätkältä.
Eiköhän se pitkän analyysi tule ennen Jukolaa.
Huomenna käydään poikien kanssa fiilistelemässä Usmilla yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti