Sm-leiri

2 viikkoa aikaa syksyn päätavoitteeseen, Sm-pitkään.

Seuran viikonloppuleiri osoitti sen, että kokonaisuudessaan reilun kuukauden mittainen projekti (joka siis nyt on ylittänyt puolen välin) on tähän mennessä onnistunut erinomaisesti. Noin kuukausi sitten kärsin Fin5:lla huonon kisakunnon ja kuumuuden aiheuttamista kulkuongelmista. Heinäkuun lopulla pistimme Matin kanssa syksyn asiat järjestykseen ja suunnitelmat paperille. Suunnitelmia suurin piirtein noudattaneena ja omaa kehoa kuunnellen kunto on onnistuneesti nousussa, ja kun(!!) omat tuntemukset pitävät paikkansa, huippukunto osuu juurikin siihen oikeaan hetkeen eli kahden viikon päähän. Olen tyytyväinen, että pystyn tuntemaan kroppani kuntotason heilahtelut ja jopa hieman ennakoimaan niitä. Kunnon ajoittaminen on kutakuinkin omissa käsissä ja mielestäni se taito kuuluu ehdottomasti huippu-urheilijalle.

Leiri alkoi perjantaina kisavauhtisella keskimatkan treenillä. Ajanotto ym. oli mukana ja lähtöväli oli ~ 1 minuutti. Itse aloitin varsin pehmeästi, eikä laakea notko, jossa rastikivi oli, selkeytynyt kunnolla päässä. Vielä kun kiviä oli tuossa kohtaa hiukkasen enemmän, mitä kartta antoi ymmärtää, rastinotto meni kurkisteluksi ja seisoskeluksi. Juuri kun näin rastin, osui viereeni Late, joka lähti minuutin eteeni, ja samalla kuulin Lartzan hönkivän ylämäessä. Hän taas lähti minuutin taakse. Kakkosvälin menimme kimpassa. Kolmoselle riitti matkaa, ja lähdin toteuttamaan väliä suoraviivaisesti. Sekä Lartza että Late ottivat eri reitin. Toteutin välin meistä parhaiten ja pääsin karkuun. Loppurata meni ilman suuria virheitä, vaikka aivot pehmenivät ja kaasujalka alkoi hölläämään. Kisan voitto tuli kuitenkin lähes suvereenilla 19 sekunnin erolla Kaleen. Erityisen ylpeä olen toisesta pitkästä välistä (5-6) jolle pystyin rutistamaan pohja-ajan. Siinä ruvettiin lyömään vauhtia ihan reippaasti. Vain kale pärjäsi (+5sek) muut jäivät kauemmas. Kyllä oli hyvä fiilis. Kisa osoitti kunnon ja suunnistustaidon olevan nousujohteisella käyrällä. Hyvä!

Lauantain treenit olivat kevytvauhtisia, osittain heikon energiankäyttökyvyn ja osittain heikohkon kartan/maaston takia. Suurinta viihdettä taidettiinkin nähdä valkokankaalta, kun livetimme Nuorten Jukolaa. Kyllä ne nuoretkin osaavat virheitä tehdä. Viihdearvo niillä kiemuroilla oli melko korkea.

Sunnuntain aamupäivän treeni oli leirin toinen kovavauhtinen. Ohjelmassa mäkivetoja, joihin yhdistettiin mielikuvaharjoitus. Kisavauhtiset mäkivedot tuntuivat kivoilta ja voisin tässä kehuskella, että kaikilla viimeisillä vedoilla keikuin TOP 3:ssa. Tarkkaa muistikuvaa ei kuitenkaan ole. No, treeni tuntui nautinnollisen raskaalle, jos se nyt voi rasittuneella kropalla jollekin tuntua.

Iltapäivän treeninä ja samalla leirin lopetuksena toimi käyräharjoitus. Pari kertaa kun olen ensi kesän MM-Puolan karttoja vilkaissut, voisin sanoa että meikäläinen tarvitsee huomattavasti harjoitusta käyrien kanssa. Suhteellisuudentaju oli surkea, sekä korkeuksia että etäisyyksiä arvioidessa!

Nyt huolletaan.