Tänään vedettiin korttelikuppia Orimattilassa. Itsekin vaivauduin paikalle, mutta itselleni vuoden ensimmäisestä kupin osakilpailusta ei jäänyt käteen oikeastaan mitään. Lähinnä mietittävää, vaikka kyse ei ole mistään totisesta kilpailusta.
Edessä oli 8,1km. Saavuin paikalle hyvin syöneenä ja noin vartti ennen lähtöä. Puolitoista tuntia ennen lähtöä syöty broidin synttärikakku ei vaikuttanut vatsassa positiivisesti juoksuun, ja olemattomat alkulämmittelyt takasivat heikon tunteen ensimmäisen vartin ajaksi.
Lähtö sujui hyvin, ja pidin omalla hajonnallani nopeinta vauhtia ensimmäisellä kilometrillä. En huomannut kartasta aitaa (mikä tosin oli merkitty vain mustalla viivalla) ja kärkipaikka vaihtui ryhmässä juoksuun. Oma reitti seuraavalla välillä oli huono, ja hävisin varmasti yli minuutin nopeimmille jo pelkästään reitinvalinnalla. Tahmea juoksu toi varmaan melkein toisen minuutin. Kyseessä oli siis yli kilometrin rastiväli.
Yksinhän siinä sitten juoksin koko loppumatkan. Oma juokseminen näytti varmaan pk-lenkiltä, mutta sen rasitus tuntui kyllä muutamankertaiselta cooperin testijuoksulta. Lopulta aika ylitti 52 minuuttia, mikä tarkoitti lähes 5 minuutin tappiota nopeimmalle. Miguls juoksi gepsin mukaan 11km, Anatolin tossui liikkui vauhdikkaasti 10,7km pituisella matkalla.
Tärkeintä on joka tapauksessa se, että penikat tuntuivat ehjiltä, eikä siis kipua ollut. Nyt jatketaan harjoittelua huoltavasti ja maltillisesti - hanaa!
JWOC:is tullaan
VastaaPoistaMoro!
VastaaPoistaLajistasi en mitään ymmärrä, mutta tuo määrätietoisuutesi harrastuksesi edistämiseksi tekee vaikutuksen... Tämä kommentti siis koskee kaikkia aikaisempiakin kirjoituksiasi. Myös päiväohjelman siirtäminen alkamaan puolilta päivin ja jatkumaan aamuyölle kuulostaa hyvältä idealta. Itse elän niin vapaapäivinä. Tosin vain kerran olen tullut lenkiltä yhdeltä yöllä. Silloinkin vain kävelylenkiltä...
Hienoa, ettei penikat vaivaa! Hanaa!
-Mika-