sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Kohti huippua, osa 1

Kirjoitelmasarjan "Kohti huippua" osia alkaa ilmestyä epäsäännöllisin väliajoin bloggaussivuilleni. Sarja käsittelee enimmäkseen nousujohteista uraani viestisuunnistuksessa. Koko sarjan tekoon on ilmeisesti eniten inspiroinut 1. osuuden suoritukseni 25mannassa. Mainittakoon vielä ennen ensimmäistä sarjan kertomusta sekin seikka, että sarja päättyy, kunnes olen tullut Jukolan tai 10milan 1. osuudelta kärjessä vaihtoon. Miksi olen valinnut tavoitteekseni juuri nämä suunnistusviestit? Yösuunnistus on upea laji, eikä ihan kuka tahansa ole tullut kärjessä näissä viesteissä kyseiseltä osuudelta.

Sitten siis mannaan. Itselleni ensimmäinen "suuren viestin" aloitus. Ei oikeastaan jännittänyt, kun jalatkin olivat viela verkatessa kevyet. Luonnollinen hermostuneisuus puski kuitenkin esiin kartoilla ollessa. 350-päisenä joukkona pääsimme matkaan varsin raikkaissa olosuhteissa.

Kiihdyttelyä ennen lähtöä:


Lisää kuvia mannasta (ja vähän muualtakin) Täältä

L-1
Seurailen Haldenin selkää K:lle mennessä, vauhti on sopiva. Alkukiihdytyksessä kerkeän myös hyvin lukemaan ensimmäisen välin - pitkä, niin kuin olettaa saattaa. Suora toteutus näyttää hyvältä, vaikka enemmistö lähtee kiertämään tietä pitkin. Hankkiudun hieman kyynärpäitä käyttäen hyvälle paikalle letkassa. TUS (Salmi) vie liikaa oikealle, oion suoraan linjan kupeeseen, ja olen toisena omassa jonossa. Laskeudun kiltisti kärjen perässä asfaltille, tiekiertäjät häviävät 10-20sek. Totean samalla olevani koko kisan viiden kärjessä. Wou! Letka kääntää vasemmalle, enkä löydä/uskalla löytää optimireittiä omalle hajonnalle. Polulla VeVe (Muukkonen) ja Delta (L. Novikov) tulevat ohi. Tunsin sanoinkuvailemattoman suurta mielihyvää siitä, että olin ollut näitä kahta joukkuetta nopeampi - eli siis parempi - osuuden alussa. Hajonnalleni optimireitin löytänyt letka on tullut kuitenkin ohi, ja leimaan omalla rastilla ehkä noin 25sek kärkeä perässä. ~30sek
1-2
Pudotan polulle, ja oion reittiä mukamas suoremmaksi lähtien letkan perään pois polulta. Korjaan reilusti vasemmalle ja korjaan samaan suuntaan vielä vähän lisää, jotta pääsen mäen päällä olevalle kumparerastille. ~10sek
2-3
Polkukierto on mielestäni ainoa oikea valinta, ja kaikki muutkin sitä näyttävät käyttävän. Polulta poistuessa haen mäen ylitykseen omaa uraa, ja ohitankin valinnallani varmasti toistakymmentä suunnistajaa. Notko toisen mäen takarinteessä ei tuota vaikeuksia - letka vie.
3-4
Lyhyt väli ensimmäiselle väliaikapisteelle. Avoimella hiekka-alueella en pysty näkemään kärkeä. Nostan vähän vauhtia.
4-5
Polkua alle, ja jalkaa toisen eteen. Muut näyttävät menevän lujempaa ja sadattelen jo sitä että en käyttänyt omaa päätäni 1. välillä, kerrankin kun siitä olisi oikeasti ollut hyötyä! Samalla Salmi tulee takaani ja hyppää polulta saman tien metsän puolelle. Noudatan kuitenkin viestisuunnistuksen etikettisääntöä nro 1: peesaa kun se on mahdollista, ja jatkan letkan mukana sinne minne itse haluaisin päästä. Mäen rinnettä, polun ja avoimen alueen yli omalle kumpareelle. Pieni ryhmä käy väärällä hajonnalla, ja kääntyy seuraavaan väliin verraten vastakkaiseen suuntaan. Koukkua siis tulee muillekin, olen hyvällä sijalla.
5-6
Oma suunnitelma pitkälle välille tehty, mutta letkan reilu vauhti pikkupolulla pisti miettimään vain juoksua. En lukenut karttaa! 500 metrin jälkeen en saanut itseäni enää millään kiinni, eivätkä idioottivarmatkaan pisteet näyttäneet täsmäävän. Kuljin letkan perässä kiltisti väärälle hajonnalle, mietin hieman omaa sijaintiani ja lähdin jatkamaan matkaa. Näin muutaman kaverin vetävän selvästi sivuun, ja lähdin perään. Oma rasti löytyi. ~1min 30sek
6-7
Lyhyt väli mäen päälle, jolla sain hyvän otteen suunnistuksesta. Salmi vetää omalle hajonnalleen, jatkan kuitenkin selvää mäenharjannetta pistekumpareelle.
7-8-9
Tiputus yleisörastille, ja pellolla tyylikkäästi karttaa lukien toiselle rastille.
9-10
Jatkan pellolla, jolta poistun kuitenkin melko pian metsään. Polkuja hyväksikäyttäen suon ja metsän rajamaille. Ojan kupeeseen ja siitä kivirastille. Olin yksin.
10-11
Jatkan polulle, ja näen toisen letkan tulevan oikealta. Liityn seuraan ja selvä aukon ylitys pikkujyrkänteelle. Letkaa riittää.
11-12
Meinaan viedä suolla itseäni liikaa vasemmalle, mutta pikku koukun jälkeen pääsen pistekumpareelle. ~20sek
12-13
Helppo rinneväli avoimelle nenälle.
13-14-15-M
Taas aukon yli nyt suuntana viimeinen mäki. Kuulen kuulutuksesta kärjen tulevan vaihtoon, en ole kauheasti jäljessä. Mäen taakse aika huonoa reittiä, rasti löytyy suoraan. Letkan johdattelemana viimeiselle rastille. Maalisuoralla ei jaksanut oikein puristaa. Kartoille mennessä pinnistin vielä parista kaverista ohi, ja Assulle terveiset: "Eka väli suoraan".

Ihminen on tyhmä. Tyhmän tästä asiasta tekee se, että ihminen on tyhmimmillään painetilanteessa, kun ovet ovat auki menestykseen, mutta sitten ihminen päättääkin ottaa varmaan päälle ja seurata muita, eli tehdä tyhmästi. Huomaahan sen vielä, että kartanluku tuossa vauhdissa ei meinaa onnistua. Fyysisesti kroppa on kuitenkin tarpeeksi hyvässä kunnossa taistellakseen parempiaan vastaan. Eli löytyyhän sitä paljon positiivistakin ajateltavaa viestistä. Suoritus oli täydellinen ensimmäiset 500m, eikä senkään jälkeen huonoa. Lisäksi voitin sellaisia nimiä kuten Salmi (TUS), Mattila (MSParma) ja Grishman (TP).

Ensi viikolla Halikkoon, siellä siis myös aloitus. Tavoitteena kartan lukeminen ja viime vuoden parannus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti