Ensimmäinen koeviikko takana, ja syyspuolen YO-kirjoituksetkin kaukana menneisyydessä. Suurimmat kisatkin on kisailtu. Enää on viestit jäljellä, kaksi niistä laivamatkan päässä. Istun tässä koulun koneella kirjoittelemassa 26. blogitekstiä. On muuten monta kirjainta jo tuottamassani tekstimäärässä. Ylimenokausi on parhaimmillaan käynnissä, voisi mennä vaikka pitsalle. klo 17 menen valmentajalle pitämään analyysi- ja suunnittelupalaveria. Sitä ennen pitäisi ehkä vaivautua tekemään läksyt. Taata (uskoisin, että hän, en keksi muitakaan) muuten tilasi meille kotiin HBL:n. Lukeminen ruotsin kirjoituksiin on siis alkanut.
25manna on siis seuraavana viikonloppuna. Aloitan. Ehkä parina yönä on jäänyt unet vähän vähille, kun on uneksinut aloitusosuudelta kärjessä tulemista. Osuudella on ihan tarpeeksi kovia jätkiä voitettavaksi, joten en moiti seuravalmentajan päätöstä laittaa minua aloittajaksi. Pikemminkin olen sen päätöksen puolella. Tykkään aloittaa, haluan aloittaa. Kun on vielä vuosia edessä, niin on hyvää aikaa harjoitella, ennen kuin voidaan totisesti alkaa miettiä Jukolan aloitusosuudelta kärjessä tulemista. Onhan tässä talvi ennen seuraavaa viestiä. Mannassa parannamme siis joukkueena viime vuodesta.
25mannan jälkeisenä viikonloppuna kilpaillaan viestin Suomen vastine, Halikkoviesti. Aloitan sielläkin. Viime vuonna 1. rastin virhe vei mahdollisuudet kaikkeen positiiviseen, ja yleisörastinkin jälkeen tuli söhlättyä. Pistän paremmaksi tänä vuonna. Ja emmeköhän joukkueenakin paranna muutaman sijan.
Sitten on vielä Smålkku. Sinne mennään ensimmäistä kertaa, ja joukkue varmasti hamuaa muutakin kuin vain laivamatkan tuomaa rentoutta. Viestin yksinkertaisuuden vuoksi yöketut sijoitettiin yöosuuksille ja seuravalmentaja antoi minulle myöhäisimmän aamuherätyksen. Ankkuroin siis MU:n siellä. Noi väliosuudethan on viesteissä siis aivan turhia. Kahden hengen viesteissä kenenkään ei tarvitsisi tuntea alemmuutta toista kohtaan, koska aloitus ja ankkuroiminen ovat molemmat tärkeitä yleisesti katsottuna. Ainakin aloitus- ja ankkuriosuuksiin panostetaan jotenkin erityisellä tavalla. Smålandskavlenin ankkuriosuus on muuten 12-13,5km. Taidankin saman tien keskittyä pitkiin matkoihin. Musta tulee toinen Jani Lakanen, paitsi että olen ensimmäinen Tapani Mäkinen.
28.10. kilpaillaan muuten Lahden alueen yökupin finaali. Siellä on 11km A-radalla, yhteislähtö ja vielä Urheilukoulun alokkaat. Ei voisi parempaa hurlumhei-meininkiä toivoa. Tapanilan (huom! paikan nimi saattaa tulla omastani) polkurikkaissa maastoissa mennään muuten lujaa!
Sitten vielä kauden lopullisesti päättävä (tai aloittava, miten haluaa ilmaista) Raatojuoksu. Valmentaja meinaa passittaa 15km:lle tai 20km:lle, mutta itse haluaisin saada palkinnon ja osallistua siis kympille.
Vuoden loppuun mennessä on varmasti kerennyt sattua ja tapahtua yhtä ja toista, ja varmaan kolmattakin - osittain. Seuravalmennus piristyy ja huhut kertovat MU:n miesten ja naisten olevan vuonna 2010 kovemmassa kunnossa kuin koskaan. Ilman huhujakin ylletään varmasti korkealle. Sen jälkeen nuorisokaan ei enää "yllätä" sijoittuessaan 5:nneksi Oravatonnin yhteispisteissä tai ollessaan 5. Nuorisoviestissä.
Mannassa sitten. Hoppas att det regnar eller snöar där.
Oki, jag skriver ändå något. Jag förstod att det tar bara några minuter att göra hemläxor - hemläxör på skolan? Förresten, dagens ord: Facebook.
Heh, enkös olekin hyvä:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti