Reittihärveli, sarjana on H21K1.
Fiilis oli rento ennen kisaa.
Pystyin olosuhteista huolimatta käymään läpi normaalit valmistautumiskuviot, suunnistustekniikka yms. olivat erittäin selkeitä lähtökarsinassa.
- K-1 Reipas lähtö, ripeä eteneminen
- 1-2 En peesannut, vaan luin omaa rataa
- 2-3 Lähtösuunta ja rastinotto täydellisesti
- 3-4 Tielle asti suunnistus oli ihan hyvää
- 4-5 Juoksu tuntui alamäkeen hyvältä "vois taas alkaa suunnistaa"
- 5-6 Hyvä tunne juoksusta jatkui "ehkä mulla ei ookaan huono kunto, alotin vaan ylikovaa"
- 6-7 Tällä lailla kaikkien rastivälien tulis onnistua pitkällä matkalla - siis suunnistuksellisesti
- 7-8 Hyvää kulku-uraa löyty, kunhan sitä osas ettiä
- 8-9 Kokonaisuuden hahmottaminen ihan hyvällä tasolla
- 9-10 Pysyin hyvin kompassisuunnassa, ja kun huomasin ensimmäisen virheeni, tiesin aika hyvin, missä olin "tähän kohtaan on sanottava, että eka virhe oli se, että luin väärää rastiväliä"
- 10-11 Eipä ollu rastivälillä kulkemisessa ongelmia!
- 11-12 Yks toinen veti ohi, mä menin rastille
- 12-13 Varmasti mulle paras vaihtoehto tossa kohtaa kisaa
- 13-14-15 Ei ollu yksinkertasesti suunnistuksellisia vaikeuksia
- 15-16 Kompassisuunta pysyi
- 16-17-M Virheetöntä tekemistä, maalisuoralla tietty harvoin tulee mistaakia, mut kait siinäkin voi esim. kaatua
Siitä maalisuorakuva, vaikka tämä ei välttämättä olekaan kovin positiivinen.
Maasto oli erittäin haastava, suunnistus oli jännällä tavalla hauskaa.
Tunnen itseni ja tiedän, mikä onnistui ja mikä epäonnistui.
Polvet olivat terveen tuntuiset, nyt vaan mies vielä kuntoon, niin kulkee.
Huomenna aloitellaan syyslukukautta opistolla! Ohjelman selkiytyessä pistellään suunnitelmat ja tavoitteet lukkoon.
Vaikka itselle ei menestystä tullu, niin pikkusisko Ellu se vaan pitää pitkän matkan valtikkaa vieläkin hallussaan. Nyt jo kolmas peräkkäinen voitto SM-pitkältä! Näkee, ettei oo pärjääminen iha puhtaasti geeneissä, vaan kyllä siihen tarttee jotain tehdäkin! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti