sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Teoriat ja perusteet

Lauantaina elikkäs eilen treenattiin Artun kanssa. Oisko ollu noin 2h 45min PK-harjoite, joka koostui kahdesta 45min pyöräilyosuudesta sekä niiden väliin sijoittuvasta karttakävelystä tornikalliolla, 1h 15min. Vaellustyyppisen reenin lisäksi rupesin eilen taas ideoimaan. Tai oikeastaan sain vaan hyvän blogiaiheen, ja koska en siitä illalla jaksanut kirjoittaa, päätin jättää rustaamisen tähän päivään, mikä on kylläkin virhe, koska huomenna on biologian ylioppilaskoe ja kaikki keskittymiseni pitäisi olla tällä hetkellä siis juuri biologiassa. Otsikko viittaa muuten kahteen jutussa esittämääni teoriaan suunnistajan kehittymisestä. Teoriat pitää kuitenkin aina myös perustella.

Huomenna siis koe, ei oikeastaan jänskätä yhtään. Perustiedot on sen verran hyvällä tasolla, että M tulee mutkitta, toisaalta E:n kirjoittaminen vaatii jo osuvia kysymyksiä. Huomenna siis biolooogiaa. Evoluutio-jutut on kerrattu. Nykyinen evoluutioteoriahan pohjautuu pääosin Darwinin päätelmiin, luonnonvalinnasta siis on kyse eli parhaimmat pärjää. Sinänsä harmi, että evoluutiota tapahtuu niin hitaasti, (useiden sukupolvien kautta) että ihmiselämän aikana sitä ei huomaa. Nopeita muutoksia tapahtuu vain mutaatioiden takia(mutaatio = pysyvä muutos).

Sovelsin evoluutioteoriaa hieman suunnistukseen ... tässä kaksi, toisiinsa jotenkin liittyvää päätelmää.

1) lajinvalinta

Monipuolisuuden on kerrottu ja kerrotaan yhä vaikuttavan positiivisesti sekä ihmisen että myös siis suunnistajankin kehoon. Saadaan monipuolisia ärsykkeitä jne, joten ollaan valmiita myös monipuolisiin maastoihin ja suorituksiin. Kuitenkin, jos suunnistaja valitsee lajinsa ja kiinnostuksensa hyvin varhain, voi hänestä lajinvalinta-teoriani mukaan tulla entistäkin parempi. Keskitytään yhteen asiaan ja täysillä. Kehitystä ei voi varmaankaan tapahtua kuitenkaan loputtomiin. Kehittelin teorian IFK GBG:ssakin suunnistaneen TMattilan ajatusten pohjalta.
Sinänsä homma on sama, kuin suvuttoman ja suvullisen lisääntymisen vertailu. Suvullinen lisääntyminen (esimerkkilaji: ihminen) tuottaa erilaisia yksilöitä, mikä auttaa lajin säilymisessä ympäristön muuttuessa. Jos maailma on täynnä hiilidioksidia kolmen vuoden päästä, varmasti joku ihminen on sellainen joka käyttää hiilidioksidia hapen tavoin:) Laji siis säilyy ja jatkaa elämää. Toisaalta, tämä lisääntymistyyli on hidas. Suvuton lisääntyminen (esimerkki: bakteerit) taas on nopeaa, mutta hieman riskialtista, koska muuntelua ei tapahdu muutoin kuin mutaatioiden aiheuttamina. Kolmessa vuodessa tuskin yksikään bakteeri sopeutuisi erilaisiin oloihin ja laji häviäisi. (Rinnastin lajinvalinta-teorian [yksi laji, suunnistus] siis suvuttomaan lisääntymiseen)

2) mutaatiot

Koska ensimmäisen teorian mukaan keskittyminen tapahtuu vain yhteen lajiin, on tapahduttava mutaatioita, jotta kehitystä tapahtuu yhä vain eteenpäin ja eteenpäin. Suunnistajan tapauksessa mutaatioita aiheuttavat asiat (eli mutageenit) ovat esimerkiksi ympäristöstä saatavat vaikutteet. Näitä ovat muan muuassa muiden suunnistajien mielipiteet.

Aion pysyä teorioideni takana, ainakin toistaiseksi, joten mikäs tässä mutageeneja bongaillessa. Saadakseni mahdollisimman paljon pysyviä vaikutteita ympäristöstä, olen seuraillut jo muutaman kuukauden ajan suunnistajien blogeja/kotisivuja/kirjoitelmia. Suuria, useita mutaatioita eilen aiheuttanut teksti on JLakasen kirjoitelma Sm-pitkästä. Tietyt kohdat saivat aikaan suuremman mutaation, kuin toiset, mutta koko teksti oli selvästi aidon huippusuunnistajan käsialaa. Mutaation aiheutti luonnollisesti myös TMattilan ajatus yhdestä kiinnostuksen kohteesta...

Tänään oli sitten Hollola-rastit. Voitin. Liekö sitten juuri mutaatioiden aiheuttamia juttuja, (kiitoksia heille, jotka ne aiheuttivat) mutta homma pysyi hallussa suhteellisen hyvin koko suorituksen ajan. Tarkempi analyysi kisasta huomenna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti