maanantai 17. elokuuta 2009

Am-kisaviikonloppu: rikkaruohoja ja männynkäpyjä

Lauantain Am-pitkämatka ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Kulkusuunta on väärä milloin missäkin, eikä huono kunto oikein auta asiaa. Suunnistamallakin häviän vielä sellaisen minuutin kilometrillä, joten parannettavaa on... ja paljon. Ei siitä sitten sen enempää. Bolt on muuten nopea heppu!

Samaisen päivän iltana suihkussa ollessani jotain kuitenkin naksahti. Ei mitään vaarallista, mutta jotain sellaista mikä muutti itseenisuhtautumisfilosofiani, harjoittelumotivaationi sekä muut ideologiani melko lailla täydellisesti. Kerron sen sitten, kun olen voittanut suunnistuksen MM-kultaa (en tarkoita Mäntsälän Mestaruutta, se minulla jo on), pistäkää korvan taakse niin voitte sitten muistuttaa minua kertomaan. Älynväläyksen avulla tunnen itseni nyt tasapainoiseksi urheilijaksi jolla on suunta menestystä kohti (lukekaa Juoksija-lehden kaikki psykologiset jutut, ne on mielenkiintoisia).

Muuten en tätä suurta AHAA-elämyksen ilmestystä kertoisi, mutta sunnuntain viestissä meno oli suurimmilta osin täysin toisenlaista kuin pitkällä matkalla. Aloitin siis H21-sarjassa MU:n 2. joukkueen viestin, koska viime vuosien näytöillä en päässyt 1. joukkueeseen, hyvä niin. Seuraavassa pientä kertomusta, kuinka tullaan pääsarjan jannujen perässä kärkiletkassa vaihtoon.

Lähtö-K
Eipä ollut hirveän monella menohaluja. HS 1 taisi kuitenkin voittaa K-kirikilpailun, itse olin mitaleilla.
K-1 Hajonta
Suuntasin siis ensimmäisten perässä sähkölinjalle, ja sieltä polulle. Ihan hyvin vielä messissä. Polulta lähti jo lähimpänä olevan hajonnan menijät metsään. Itse jatkoin Delta:n perässä avoimen alueen rastille kummun kautta, helppo piste.
1-2 Hajonta
Delta (Noponen) vie rinnettä pitkin toisen hajonnan rastille. Noteeraan polun vieressä, mutta silti puuskutetaan porukalla sen väärälle puolelle. Tiukka kääntö takaisin ja ehkä noin 25sek koukun jälkeen löydetään oma rasti pistekumpareen tuntumasta, taisi olla notko.
2-3
Jokainen jatkoi omia uria pitkin puskan läpi isommalle polulle, jossa Lynx (Al Leskinen) liittyy mukaan. Nopeasti keltapaita poistuu polulta oikealle, hieman suorempi reitti mielessä. Jatkan Noposen perässä polkua pitkin aukolle, jonka läpi rinnettä pitkin kuljetaan. Suht. avoimella alueella huomaan, että äijää tulee samasta suunnasta enemmänkin, porukka on siis melko hyvin kasassa ja menossa samalle rastille. Jyrkännerasti oli selvä.
3-4
Lyhyt rinneväli, menen itse hieman alempana kuin muut, mutta samaan aikaanhan toisella pikkujyrkänteellä leimataan. Otan leiman Lynx:n ja DELTA:n jälkeen kolmantena, 1. joukkueen Assu vierelläni.
4-5
Reipas nousu ylös, ja vähän pidempi väli edessä, haistelen hajontaa. Polkua, pikkupolkua, josta porukka vähän hajaantuu. Rastille mennessä peilaan kulkusuunnan hakkuuaukkoa vasten, ja tarkkailen muita, samalle koodille mennään.
5-6
Lyhyt väli, jolla näytetään menevän samalle rastille. Edellisellä välillä jo lähtösuunta tarkastettuna oli helppo lähteä oikeaa mäkeä kohti. Kyllähän siinä oli pikkupolkuja tarjolla, mutta en niitä käyttänyt. Noteeraan letkassa ainakin kolme jo kertomuksessa edellä mainittua henkilöä itseni lisäksi(en ollu vielä hapoilla, tiedostin itseni).
6-7
Edessä linnuntietä mitattuna lähes 1700m pitkä väli. Selvällä polkukierrolla, ja ainoalla järkevällä reitinvalinnalla, matkaksi tulee suunnilleen 2 kilometriä. Ja ainakin semmoinen 1500m oli polkujuoksua. Nyt ei näy kärkikaksikon lisäksi muita, joten tässä vaiheessa pitäisi olla hajonta. Päätin muuten siinä edetessäni, että Lynx:n ja Delta:n vauhdista en enää jää. Ehkä se pitkä väli vähän pahaa teki, mutta heti metsään siirryttäessä oli jo helpompaa.
7-8 Hajonta
Risukon läpi ylös mäkeen, ja pikkupolulle. Porukka pysähtelee, joten itsekin hidastan. Huomaan, pikkumökin kalliolla, ja tajuan menneeni ohi. Samassa näen kärkikaksikon nousevan jo jyrkännerastilta ylöspäin. Ripeästi leimaamaan ja perään - vai miten se nyt meni?
8-9 Hajonta
Noustiin polulle, ja siltä poistuttaessa rastinotto on jo itselleni selvä. Herrat veti vaan kärjessä sellasta vauhtia, että itselleni jäi tehtäväksi selkien seurailu. Kumpujen kautta iso jyrkänne kiikariin, joka vei rastikivelle.
9-10
Matka jatkuu isolle polulle päin, jota juostessa seuraan liittyvät Assu ja HS:n Eikka. Olin jo ehtinyt tuudittautua kärkikolmikkoon, mutta kait se viidestäänkin menee. Sähkölinjan viereltä puskan läpi rastille.
10-11
Mäkeä ylös polulle, ja aukon läpi rastinotkoon.
11-12-M
Eikalla näytti riittävän vielä menohaluja. Itselläni ne olivat loppu, eikä alamäki-maalisuoraan voinut mahanpistonkaan vuoksi enää rutistaa.

Sija siis oli 5-henkisessä kärkiletkassa 4. ja ero +11sek Lynx:iin, aika: 42,39 matka: 6,9km. Taktisesti ja kokonaisuutenakin ihan hyvä juoksu. Hajontaa saisi tietenkin olla enemmän, vaikka se ei olisi tod. näk. tuonut itselleni läheskään yhtä hyvää tulosta. Kunto kesti paremmin kuin eilen ja itseluottamus kasvoi melko roimasti. Etenkin mieltä virkistää se, että kilometrivauhtini oli parempi, kuin moninkertaisella SM-mitalistilla sekä nuorten arvokisakävijällä, Eikalla. Kun sitä kuntoa vielä vähän parantaa, niin voi itsekin vetää letkaa, ehkä ensi vuonna...

Tulevista viesteistä käyn tarkemmin syynäämässä ainakin seuraavia: NuJu, KLL-viesti, Sm-viesti, Sprintti-viesti, Halikko-viesti sekä 25Manna. Sm-viestin aloitukseen ei välttämättä riitä vielä miestä, mutta kaikissa muissa viesteissä 1. osuus (lukuun ottamatta NuJu:a) kelpaa.

Kisasivut

2 kommenttia:

  1. Kuka käski sua lukemaan sen jutun joka sua autto naksauttamaan siel korvien välises autiomaas???

    Jusu

    VastaaPoista
  2. Huomaan, että olet kommentoinut. Ei ollu Koivurannan juttu, joka naksautti. Vaikka sähän sen kyllä autoit lukemaan:)

    VastaaPoista